Uutismediat, tulevaisuus tehdään itse

Uutismediat, tulevaisuus tehdään itse

posted in: blogi | 0
 
Luin Markkinointi&Mainonta -lehden verkkoartikkelin 1.9.2016, joka kertoi Keskisuomalaisen päätoimittajan, Pekka Mertovan esityksestä Sanomalehtien Liiton tilaisuudessa Helsingissä elokuussa 2016. Olen pitkälti samaa mieltä Mertovan kanssa: uutismediat ovat myllerryksessä ja painetun median tulevaisuus herättää kysymyksiä. Lehtien painosmäärät ovat laskeneet ja mainostajat kauhovat euroja muihin medioihin.

Viestinnän kehitys on ollut nopeaa digimedioiden puolella. Myös uutismediat ovat panostaneet kehitykseen.

Mediakentän onnistujat investoivat rohkeasti uusiin resursseihin. Teknologiat, ihmiset ja toimintatavat huomioidaan päätöksenteossa. Myös sisällön merkitys nähdään entistä selvemmin. Kuitenkin rajalliset resurssit ja joidenkin yritysten kulttuuri ovat myös hidastaneet muutosta. Monet lehdet ovat vielä pitkään suurten muutosten edessä.

Uusia palveluita, parempaa palvelumuotoilua

Monessa lehtitalossa on edelleen vanhaa tuotantokalustoa, raskas toimintakulttuuri ja hidas kyky reagoida muuttuvaan ympäristöön. Parhaassa tapauksessa muutos lehtitaloissa on aloitettu yli kymmenen vuotta sitten, mutta moni polkee yhä paikallaan. Lehtitaloissa digimedioihin on tehty paljon investointeja mutta ansaintalogiikkaa haetaan vielä. Muutos on hidasta, hitaampaa kuin ympäristön muutos.

Nykyisen teknologian tuomia mahdollisuuksia ei aina ymmärretä kustantajilla ja mainostajat eivät osaa näitä kysellä. Yhdessä painoksessa muuttuvia lehtiä on tehty paikallisten tarpeiden mukaan jo vuosikymmeniä, painopeltejä vaihtamalla. Silti monesti lehden alueellistaminen on edelleen vaikeaa. 

Nykyiset teknologiat luovat mahtavia, uusia mahdollisuuksia. Mainokset voidaan alueellistaa tai jopa personoida kuluttajalle myös painetussa lehdessä. Tätä kohdentamista on tehty digimedioissa onnistuneesti jo pitkään.

Globaalit uutismediat hyödyntävätkin digiteknologiaa tehokkaasti. Myös suomalaiset mediatalot ovat panostaneet paitsi fyysisen lehden tuotantoon, myös digimediaan ja jakeluun. Digipainotekniikka mahdollistaa pienempien painosmäärien painamisen myös sanomalehtipaperille suurella nopeudella ja inkjet-teknologia mahdollistaa pienlehtien kehittämisen yhdessä digimedioiden kanssa.

Lehtitalo -uusilla tekniikoilla uusia mahdollisuuksia

Perinteisesti lehtiä painetaan isoilla rotaatiopainokoneilla. Nykyisin ink-jet tekniikka mahdollistaa helposti pienien painosmäärien painamisen.  Pieniä painosmääriä ei kannata painaa isojen lehtipainojen kautta, vaikka yksikköhinta olisikin houkutteleva. Lehtien kehittäminen kohdennetumpaan viestintään ja mainontaan on mahdollista, jopa alueellisesti. Olisivatko mainostajat kiinnostuneita alueellisemmasta mainonnasta ko. lehden kohderyhmälle tai personoiduista artikeleista vastaanottajan mielenkiinnon mukaisesti? Painotaloa ei kannata vaihtaa edullisempien painokustannusten vuoksi. Uusien palveluiden tarjoama lisäarvo on tärkeämpi syy. Lehtitalo tarvitsee uusiutuvia palveluita. Parempi toimia sellaisen yhteistyökumppanin kanssa, joka oikeasti pystyy, haluaa ja kykenee kehittämään kustantajan vanhaa ja uutta liiketoimintaa. Tämä tehdään tarjoamalla mielenkiintoisia, asiakasta hyödyttäviä palveluita, joita kehitetään aktiivisesti yhdessä asiakkaan kanssa.

Paperi, se paras käyttöliittymä - ainakin tietyn asiakasryhmän mielestä

Perinteisille lehtitaloille on vuosia isketty naulaa arkunkanteen. Mainoseurot valuvat Googlen ja Facebookin kassaan. Painetulla medialla on kuitenkin laskevillakin markkinoilla edelleen mahdollisuuksia pärjätä. Voiton vie toimintakulttuuriltaan ketterä yritys, jonka johto on uusille ajatuksille avoin. Parhaassa tapauksessa johdossa on osaavia uusien medioiden palvelumuotoilijoita. Laadukkaan, kohderyhmää kiinnostavan sisällön ymmärtäminen ja jalostaminen sekä paikallisuuden painottaminen on tärkeätä.

Painetun median voima myös digimediasektorissa on täysin mahdollista löytää uudelleen. Kysyntää on, kunhan joku tarjoaa markkinoille ratkaisua, joka mahdollistaa nopean ja joustavan viestintäpalvelun tai mediapalvelun ilman raskasta ja staattista organisaatiota.

Kuinka painetun lehden lukijan sitten voi houkutella mainostajan  laskeutumissivuille ja samalla vielä kohdentaa kampanja lukijan kiinnostuksen mukaan?

Kohderyhmän ja henkilön hyvä tuntemus on oleellista. Yksilön tunnistaminen ja big datan virtojen yhdistäminen viestintään tarjoavat valtavia mahdollisuuksia.

"Paljon on nähty, mutta paljon tullaan uutismedioissa vielä näkemään. Tulevaisuutta ei ennusteta, se tehdään!"

Esityksessään päätoimittaja Mertova kertoo kilpikonnavaiheesta joka alalla on nyt menossa. Samalla hän mainitsee kertoo tärkeimmästä asiasta, yrityksen pystyssä pysymisestä. Tämä on totta, moni yritys on ollut kilpikonnavaiheeessa jo liian pitkään. Mielestäni kilpikonnaksi muuttuminen on lähellä tilannetta jossa laitettaisiin pää pensaaseen muuttuvalta ympäristöltä. Tärkeätä on pysyä pystyssä mutta sekin vaatii yrityksen strategistajohtamista. Oltaisiinko 10 vuoden kilpikonnavaiheen jälkeen valmiita silloiseen tulevaisuuden toimintaympäristöön?

Muutama ajatus lehtitalon liiketoimintaan tulevaisuudessa.

  • Organisaatiolle selkeä suunta
  • Johtotyöskentelyn kehittäminen
  • Big datan ymmärtäminen ja hyödyntäminen
  • Lehden toimintaympäristön rohkea integrointi personoituun digimediaympäristöön
  • Uusien työkalujen ja palveluiden rakentaminen lukijoille ja mainostajille (mobiili/VR)
  • Uusien palveluiden seurannan ja mainonnan vaikuttavuuden kehittäminen

 

Uutismediat muuttuvat aina. Virtuaalitodellisuus tuo lähiaikoina paljon uusia mahdollisuuksia kunhan markkinat löytävät sen mahdollisuudet. Paljon on nähty, mutta paljon tullaan uutismedioissa vielä näkemään.
Tulevaisuutta ei ennusteta, se tehdään!

 

Lisätietoja:

 

 

 

 

Ps. haluatko jatkossa saada tiedon uudesta kirjoituksesta sähköpostiisi? Klikkaa tästä -Liity jakelulistalle!